Kevään aikana odotellaan muuttolintuja saapuviksi. Ensimmäisiä kevään merkkejä monille on kiurujen peippojen saapuminen kotikulmille. Monet osallistuvat kevätseurantaan ja tallentavat muistiin päivämääriä nähdyistä kevään merkeistä luonnossa. Sitten tulevat kesäntuojat, västäräkit ja pääskyset. Myös mustarastaiden huilumaisen äänen kuuleminen keväällä tietää kesän lähestymisestä. Kevät on monille linnunpönttöjen rakentamisen ja puihin ripustamisen aikaa. Odotetaan ja arvaillaan, meneekö uuteen pihapönttöön asukkaaksi tiaisia vai kenties kirjosieppo. Kesä kuluu ja syksy saapuu. Katsellaan kuinka ensin pääskyset alkavat kokoontumaan ja lähtemään muuttomatkalle. Sitten tulevat vuoroon kottaraiset. Syksymmällä katsellaan kuinka kurjet ja hanhet muuttavat suurina parvina kohti etelää. Talven tullessa lintujen ja lintulajien määrät vähenevät merkittävästi. Joulukuun alussa asuinympäristössä näkyy enää vain muutamia lajeja, niistäkin suurin osa vain ihmisten ruokinnan turvin.
Kun joulu lähestyy, tulee mieleen joulunajan linnut. Mitkä linnut ovat niitä, joista tulee mieleen jouluinen tunnelma? Monissa joulukorteissa on kuvattuna punatulkku. Pakkasten ja lumisateiden tultua punatulkut tulevat metsistä pihapiiriin ja se on tuttu vieras myös lintulaudalla. Myös punatulkun punainen väri yhdistyy jouluun. Lukuiset tiaiset tulevat myös lintulaudoille nauttimaan ihmisten tarjoamista siemenistä ja talipaloista. Kauralyhteeseen yhdistyy mielissämme ja havainnoissamme keltasirkut ja varpuset. Varpuset ovat tosin viime vuosina hävinneet monin paikoin ja tilalle ovat tulleen pikkuvarpuset. Varpunen on perinteinen maatalousalueiden lintu. Sen takia hieman ihmetyttääkin se, että maaseudulla lintuja ei monissa paikoin juurikaan tapaa, mutta pääkaupunkiseudulla ja jopa aivan Helsingin keskustassa niitä elää melko runsainakin parvina. Muutama päivä sitten näin facebookissa tarinan, jossa henkilö kertoi hankkineensa joululahjan pihassa käyvälle pähkinähakille, mitäpä muutakaan kun pussillisen pähkinöitä.
Joissakin joululauluissa mainitaan myös lintuja. Ensimmäisinä itselläni tulee mieleen Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna, jotka ovat molemmat Zacharias Topeliuksen kirjoittamia. Näistä jälkimmäisessä mainitaan selkeästi varpunen, mutta Sylvian joululaulun lintu on monille vieraampi. Zacharias Topelius kirjoitti laulun Sisiliassa talvehtivasta muuttolinnusta, joka kaipasi pohjoiseen Suomeen. Laulussa (tai alkuperäisesti runossa) kertojana toimii kerttuihin kuuluva lintu, todennäköisemmin mustapääkerttu (Sylvia atricapilla).
Hieman yleisemmin linnuista lauletaan ”laitetaankos pesä myös pikkulinnuille” joululaulussa No onkos tullut kesä, joka sopii hyvin ainakin Etelä-Suomessa olleeseen tämän päivän säähän. Aurinkoisessa suojasäässä linnut lauloivat niin kuin keväällä. Lisäksi ainakin laulussa Kun joulu on (Kun maas´on hanki) mainitaan pääskystä, joka on pitkän matkan päässä.
Rauhallista joulua kaikille toivottaen,
Pentti
