Lintujen kevätmuutto on parhaillaan käynnissä. Useimpien lajien tuloa on jo tapahtunut, vaikka etenkin kylmät yöt ja pohjoistuuli ovat vaikuttaneet monien lajien suurempien parvien tulossa viivästymistä. Keväiset lintujen laulut täyttävät luonnon. Muuton aikana näkee helposti sellaisia lajeja, joita ei muuten näkisi. Lähes kaikki lintulajit pysähtyvät muuttomatkallaan välillä lepäämään. Tällöin erityiseti pellot ja vesistöt ovat hyviä paikkoja seurata maahan laskeutuvia lintuja. Korkeat mäet ovat toisaalta taas parhaita paikkoja seurata ylitse lentäviä lintuparvia. Useat lintutornit sijaitsevat paikoilla, joissa on hyvä seurata muuttolintujen saapumista.

Lajien runsastuminen näkyy selvästi havaittujen lintulajien määrässä. Yhtenä päivänä voi havaita useita kymmeniä lajeja. Lajien selvittämisessä on välillä omat haasteensa. Tärkeät ja miltei välttämättömät välineet maastossa ovat muistikirja, kiikarit tai kaukoputki, kamera hyvällä teleobjektiivilla ja lintuopaskirja. Muistiin kirjattavat asiat havaitusta lajista ovat jokaisen harrastajan omista lähtökohdistaan hieman erilaiset. Varsinkin aloittaessa lintuharrastusta saattaa tuntua siltä, että kirjaa ylös vain päiväyksen, lajin nimen ja ehkä paikan. Myöhemmin kiinnostuksen kasvaessa mukaan kirjauksiin tulee mukaan lukumäärät, lintujen ikä, sukupuoli ja muut havaintoon liittyvät asiat.

Viime vuosina on kännyköihin tullut saataville lintujen äänentunnistussovelluksia, joita voi käyttää apuna. Sovelluksien käyttö ei tosin korvaa omaa tunnistuksen suorittamista. Eihän sovelluksen tunnistama ole sama kuin se, että itse päättelisi tuntomerkkien perusteella lajin oikein. Sovelluksiin liittyy myös suurta epävarmuutta ja virheellisyyttä. Myös internetin mukanaan tuoma tekoäly luo mahdollisuuden tunnistaa kuvasta lajin. Näissä tunnistus onnistuu yleensä hyvin ja oikein. Helppoa, mutta lintutietouden oppimisen kannalta ei ehkä se paras tapa. Linnun tunnistaminen kiinnittämällä huomiota tuntomerkkeihin ja lajeja erottaviin yksityiskohtiin vaatii aluksi paljon uuden oppimista. Pitkällä aikavälillä tuntomerkkien perusteiden opiskelu kuitenkin palkitsee ja tunnistaminen helpottuu myöhemmin.

Kevään muuttolintujen seuranta on ainutlaatuista katsottavaa. Koskaan ei tiedä, kuinka paljon erilaisia lajeja tulee nähdyksi tai kuulluksi. Havaihtoihin liittyy paljon myös sattumaa, onko oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Erityisesti ohikulkumatkalla olevat muuttolintujen lajit eivät viivy pitkään samoilla alueilla. NYt kevään muuton vilkkaiden päivien jälkeen useiden lajien kohdalla on havaitseminen mahdollista vasta syksyllä lintujen palatessa talvehtimaan etelämmäksi.

Olen aiemmin kirjoittanut pohdiskelua joulun ja juhannuksen linnusta. Tällä kertaa etsinnässä on pääsiäisen lintu. Mikä lintulaji sopisi parhaiten pääsiäiseen? Ensimmäisenä mieleen tulee – no, totta kai – pääsiäsitiput. Nuo pienet keltaiset untuvapallot. Nyt kuitenkin rajataan aihetta käsittämään vain Suomen luonnossa esiintyvät lajit.

Pääsiäistipuista tulee ensimmäisenä mieleen keltainen lintu. Luonnonvaraisista linnuista keltaisin lienee kuhankeittäjä, erityisesti koiras, mutta sen sopiminen pääsiäisen linnuksi ei ehkä ole paras, koska laji on muuttolintu ja saapuu Suomeen vasta toukokuun loppupuolella. Muita keltaisen sävyisiä lintuja ovat ainakin keltasirkku, talitiainen, sinitiainen, keltavästäräkki, vihervarpunen ja viherpeippo.

Pääsiäinen on kevään juhla, joten pääsiäisen lintulajiksi sopisi parhaiten kevään aikaa korostava laji. Lintulaji, joka tuo heti mieleen kevään. Keväisiä lajeja Suomessa ovat mm. kiuru, kottarainen, laulujoutsen, peippo, västäräkki, hanhet (joita on monta lajia) ja mustarastas. Olisiko näistä jokin sopiva pääsisäisen lajiksi?

Keväisen ja pääsiäiseen sopivan linnun ajatuksena voi olla lajin ulkonäkö tai ajankohtaisuus, mutta myös kevään mieleen tuova linnun lauluääni. Mikä lintu laulaa keväällä niin, että se tuo mielikuvan lähestyvästä kesästä? Lähes kaikkien lintujen lauluäänet korostuvat keväällä ja alkukesästä. Voimakkaat laulajat erottuvat tällöin joukosta. Luonnossa kulkiessa korviimme tulevat runsastuneet lintujen laulut. Voisiko pääsiäisen linnun valita lauluäänen perusteella?

Jokaisella on varmasti näitä pohtiessaan oma suosikki ajankohtaan sopivaksi kevään ja pääsiäisen lintulajiksi. Itselläni kaikkien näiden kriteerien tuoma ajatus pääsiäisen linnuksi on laji, joka aloittaa ainakin eteläisessä osassa maata iloisen huilumaisen laulunsa maaliskuussa kevätaamuisin jatkaen laulamistaan pitkälle iltaan. Mustarastaan laulu jatkuu pitkälle kesään.

Lumet ovat sulaneet ainakin eteläisimmästä osasta maata. Säiden lämmetessä palaavat vähitellen muuttolinnut takaisin Suomeen. Ensimmäiset kiurut, töyhtöhyypät ja peipot on havaittu saapuneen. Kevät on lintuharrastajan kannalta ehkäpä tärkeintä aikaa saada useita lajeja havaittua. Havaintojen tekoa helpottaa suuresti ruohovartisten kasvien tuoman suojan puuttuminen sekä lehtipuiden lehdettömyys. Pelloilla ja niityillä lintuja pystyykin havainnoimaan nyt helposti.

Muuttolintujen käsite on monien lajien kohdalla muuttunut leutojen talvien myötä erilaiseksi. Useat muuttolinnut ovatkin yhä enemmän osittaismuuttajia, sillä osa linnuista jää talveksi Suomeen. Tänä talvena on esimerkiksi peippoja ja vesilintuja voinut havaita Etelä-Suomessa aiempaa enemmän. Ehkä erikoisin ja aiempaa runsaammin esiintynyt lintu on kuluneena talvena ollut kuningaskalastaja, josta on ollut useita havaintoja, vaikka itse en tosin ole päässyt näkemään.

Kevään havaintoihin kuuluu myös lintujen lauluäänien muutokset. Pääkaupunkiseudun metsäalueilla ovat mm. tiaisten ja rastaiden laulut voimistuneet ja yleistyneet. Lauluäänet ovat myös muuttuneet tyypillisiksi pesintäajan lauluiksi. Viimeisten parin viikon aikana olen kiinnittänyt huomiota talitiaisen moniin erilaisiin lauluihin, joista osa ei ole lainkaan perinteisen ”ti-ti-tyyn” kaltaisia.

Maalis-huhtikuun aikana on jokainen ulkoiluretki mahdollisuus nähdä ja kuulla uusien muuttolintulajien saapumista takaisin Suomeen. Samalla voi tehdä havaintoja lajeista, jotka pesivät Lapissa tai Jäämeren rannalla. Linuharrastajan näkökulmasta luontoa tarkkaillessa on syytä kiinnittää huomiota myös muuhun luontoon. Keväisessä maastossa esiin tulevat lentävät hyönteiset mahdollistavat hyönteisiä syövien lintujen tulon. Järvien jäiden sulaminen on edellytys, että vesilinnut saapuvat. Lämpimät eteläiset tuulet tuovat mukanaan muuttolintujen parvet, kun toisaalta pohjoisen puolelle kääntyvä tuuli hidastaa muuttoa. Pilvetömällä säällä kannattaa katse ja kiikarit tai kaukoputket suunnata myös korkealle taivaalle, sillä jotkut lajit lentävät muuttaessaan niin korkealla, ettei niitä havaitse ilman erityistä huomion kiinnittämistä korkeuksiin. Pienenä pisteenä taivaalla näkyvä lintu onkin hyvä haaste tunnistamiselle. Tällöin tunnistaminen perustuu usein linnun muotoon, eikä lajilleen määritys ole aina mahdollista.

Talvi on vaihtumassa jo kevään puolelle. Sadan lintulajin havaintotavoite tälle vuodelle on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kuluneen tammikuun aikana tein havainnon kaikkiaan 24 eri lintulajista ja helmikuun aikana kohtasin 14 lintulajia, joista yksi oli uusi tälle vuodelle. Vertailun vuoksi lukumääräni olivat vuonna 2024 tasan 10 ja vuonna 2025 jo 20 eri lintulajia tammikuun aikana. Helmikuussa 2024 havaitsin neljä ja helmikuussa 2025 kahdeksan uutta sen vuoden lintulajia. Ilahduttavaa on, että havainnoisssa on tänä vuonna neljä tiaislajia: sinitiainen, talitiainen, kuusitiainen ja hömötiainen, joista viimeksi mainittu on harvinaistunut viime vuosina merkittävästi. Helmikuu on lintujen havaitsemisen kannalta hiljaisempaa aikaa ja havaitut linnut ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta samoja lajeja kuin tammikuussa havaitut.

Tänä vuonna aloitin havainnoisssani uuden aiheen. Lasken vuosihavaihtojeni lisäksi myös joka kuukauden havainnoista erikseen lajit. Kirjaan muistiin samalla tavalla kuin vuosihavainnoistakin tiedon havaitsemastani lajista paikan ja päivämäärän. Myöhemmin teen sivun lajilistasta taulukkona. Tämän vuoden tavoitteisiini kuuluu myös blogikirjoitusten säännöllisyys aina kuukauden alussa ja puolessa välissä.

Kuukausihavaintojen kirjaamista pohtiessani mietin erilaisia havaintoperusteita, joilla lintuharrastuksessa voisi kerätä tietoja eri lajien esiintyvyydestä. BirdLifen 100 lintulajia haasteessa on alaryhminä eko, ääni ja kuva. Näistä ekohavainnot ovat jalkaisin tai polkupyörällä tehdyt havaintoretket. Pelkkien äänihavaintojen perusteella tehtävä havainnointi on melko haastavaa, sillä lajit pitäisi pystyä tunnistamaan lintujen lauluäänen perusteella. Kuvahavainnointi vaatii valokuvauksen havainnoinnn apuvälineenä ja tavoitteena on kuvata ja tunnistaa mahdollisimman suuri lajimäärä. Kuvaaminen on havannoinneista sikäli varmin tapa, että valokuvan avulla lajit voi ehkä kaikkein varmimmin tunnistaa. Näiden havaintokriteereiden lisäksi tuli mieleeni muitakin perusteita laskea ja määrittää havaintoja. Yhtenä vaihtoehtona pohdin kriteeriksi kotiseutuhenkisesti omalla kotipaikkakunnallani Vantaalla näkemäni lajit tai ehkä hieman laajemmin pääkaupunkiseudulla nähdyt lajit.

Nämä esimerkit havainnollistavat mielestäni hyvin sitä, kuinka omaa lintuharrastustaan voi monipuolistaa eri menetelmillä. Kaikkien tehtyjen havaintojen suurimpana hyötynä ja tavoitteena on lintulajien tuntemuksen kasvaminen. Luonnossa liikkuessaan huomaa väistämättä uusia linnunääniä ja alkaa selvittämään lajia, jonka laulun on juuri kuullut. Uusien lintujen äänien tunnistaminen on aina palkitsevaa. Samalla saa huomata kuinka saman lajin äänet vaihtelevat paikan ja ajankohdan mukaan. Hyvänä esimerkkinä on mustarastas, jonka laulu alkaa jo nyt tavoittelemaan sitä tunnusomaisinta kevään ja alkukesän huilumaista laulantaa.

Aloittaessani oman kotisivun teon syksyllä 2023 minulla ei ollut aavistusta, kuinka projektini sujuisi. Kotisivun tekoa edelsi aikuisopiston muutaman illan kurssi sivuston teosta. Sen jälkeen aloin hahmottamaan omaa sivustoani ja sen rakennetta. Aihe löytyi valokuvauksen parista ja lintujen tarkkailusta luonnostaan. Tehtyäni sivut alkuvaiheeseen ja avattuani ne julkisesti nähtäviksi 1.11.2023 oli mielenkiintoista seurata, kuinka sivulle tulisi käviöitä. Kirjoittaisinko vain omaksi iloksi, vai lukisiko tekstejäni muutkin.

Tänään reilut kaksi vuotta myöhemmin sivuilla on ollut jo reilusti yli 10000 vierailua. Lukema, jota en olisi arvannut näin pian saavuttavan. Tämä lukema kertoo aiheen kiinnostavuudesta. Lintujen tarkkailu on harrastuksena monelle läheinen.

Sivun ylläpitäjänä ja blogien kirjoittajana on kuitenkin yksi asia, joka on eräällä tavalla salaperäinen. Ketkä ovat tekstieni lukijat ja kuvagallerian selaajat? Missä päin he asuvat? Miten he ovat löytäneet sivuni? Näihin kysymyksiin voit jättää halutessasi palautetta sivulta löytyvässä ruudussa. Viesti tulee minulle sähköpostiin.

Tulevien kuukausien aikana tulen edelleen kirjoittamaan blogitekstejä, lisään galleriaan kuvia eri lintulajeista ja päivitän seurantaa vuoden 2026 tavoitteestani vähintään sadan lintulajin näkemisestä.