{"id":956,"date":"2026-06-29T11:01:10","date_gmt":"2026-06-29T08:01:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ptvii.fi\/?p=956"},"modified":"2026-07-07T11:01:52","modified_gmt":"2026-07-07T08:01:52","slug":"39-linnunpoikasten-tarkkailua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2026\/06\/29\/39-linnunpoikasten-tarkkailua\/","title":{"rendered":"39. Linnunpoikasten tarkkailua"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kahtena edellisen\u00e4 vuotena kirjoitin linnunpoikasista. Ajattelin ensin, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna en tarttuisi aiheeseen poikasten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjoituksella. Linnunpoikaset kuuluvat kuitenkin kes\u00e4\u00e4n ja vuoden kulkuun samalla tavalla kuin vaikkapa eri kasvien kukkimiset tai muut luonnonilmi\u00f6t. Mit\u00e4 olisi kes\u00e4 ilman ainoatakaan havaintoa linnunpoikasesta?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4n\u00e4 vuonna ensimm\u00e4iset poikashavaintoni olivat sorsanpoikasten uiskentelu emonsa seurassa jo toukokuun alussa. Pian seuraksi tulivat pienet telk\u00e4npoikaset, jotka opettelivat sukeltamsita ja ravinnon hakua vedest\u00e4. Monien lajien kohdalla poikasten n\u00e4keminen liittyy vahvasti emon tarkkailemiseen. Ruokaa hakeva ja nokassaan poikasille viev\u00e4 lintu johdattaa lintutarkkailijan katseen ja huomion my\u00f6s poikasiin, jotka odottavat emoaan suojaisessa paikassa. Toisaalta useiden lintujen poikasilla on hyvin vahva kerjuu\u00e4\u00e4ni. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 k\u00e4pytikan poikaset, jotka huutavat kuuluvasti pes\u00e4kolossaan. Poikasten huuto alkaa heti emon l\u00e4hdetty\u00e4 pes\u00e4lt\u00e4 uudelle ravinnonhakulennolle ja jatkuu kunnes emo palaa takaisin pes\u00e4kololle. \u00c4\u00e4ni on varsin kuuluva ja paljastaa pes\u00e4kolon sijainnin kauaksi. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/PV2_5395-Nokikana-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-990\" srcset=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/PV2_5395-Nokikana-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/PV2_5395-Nokikana-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/PV2_5395-Nokikana-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/PV2_5395-Nokikana-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/PV2_5395-Nokikana-2048x1365.jpg 2048w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/PV2_5395-Nokikana-876x584.jpg 876w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Nokikana, kuvattu 25.5.2026 Espoo Suomenoja<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Poikasten el\u00e4m\u00e4n seuraaminen on hyvin mielenkiintoista. Varsinkin kulkiessa samoissa paikoissa p\u00e4ivitt\u00e4in, n\u00e4kee pienten poikasten kasvamisen ja kehittymisen. Vastakuoriutuneet poikaset ovat tiiviisti emonsa l\u00e4heisyydess\u00e4. V\u00e4hitellen et\u00e4isyys kasvaa ja emo tarkkailee ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olevaa parveaan et\u00e4\u00e4mm\u00e4lt\u00e4, kunnes taas kokoaa poikaset tiiviiksi ryhm\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Linnunpoikasten tarkkailussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4. Pes\u00e4ss\u00e4\u00e4n olevat poikaset ovat hyvin riippuvaisia emonsa ruoka-annosten tuomisista. Liian l\u00e4hell\u00e4 oleva ihminen aiheuttaa emon pysymisen kauempana, kunnes se kokee pes\u00e4lle menon taas turvallisena. Useilla lintuemoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n varoitus\u00e4\u00e4ni, jolla varoittaa poikasiaan, mik\u00e4li se havaitsee vaaran uhkaavan poikasia. Tietyn lintulajin erilaisten \u00e4\u00e4nien havaitseminen ja tunnistaminen onkin yksi osa lintuharrastusta. \u00c4\u00e4nten merkitys linnulla auttaa harrastajaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n lintulajin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 paremmin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Useissa sosiaalisenmedian julkaisuissa olen huomannut kysymyksi\u00e4, joissa halutaan tunnistusta linnunpoikasen lajista. Poikasten ulkon\u00e4k\u00f6 ja v\u00e4ritys poikkeaakin l\u00e4hes jokaisella lajilla selv\u00e4sti t\u00e4ysikasvuisesta yksil\u00f6st\u00e4. Usein poikasten lajin m\u00e4\u00e4ritys onnistuu seuraamalla mik\u00e4 lintu ruokkii poikasiaan tai mink\u00e4 linnun seurassa poikaset ovat. Yksitt\u00e4isen poikasen kohdalla tunnistamista voi yritt\u00e4\u00e4 linnun tunnusomaiasten piirteiden perusteella. N\u00e4iss\u00e4 voi kuitenkin erehty\u00e4, kuten itselleni k\u00e4vi joskus harrastamisen alkuvaiheissa. N\u00e4in vedess\u00e4 mustan pienen p\u00f6rr\u00f6isen poikasen, jolla oli nokka selke\u00e4sti punainen. P\u00e4\u00e4ttelin sen olevan liejukana, jolla on aikuisena punainen nokka. Kyseess\u00e4 oli kuitenkin nokikanan poikanen, jolla t\u00e4ysikasvuisena on valkoinen nokka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lintuharrastuksen erikoistumisena ajattelin eri lintulajien poikasten havainnointia. Kuinka monen lintulajin pienen poikasen saa havainnoitua kes\u00e4n aikana? Ehk\u00e4 ensi kes\u00e4n\u00e4 voisi t\u00e4llaista yritt\u00e4\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kahtena edellisen\u00e4 vuotena kirjoitin linnunpoikasista. Ajattelin ensin, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna en tarttuisi aiheeseen poikasten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjoituksella. Linnunpoikaset kuuluvat kuitenkin kes\u00e4\u00e4n ja vuoden kulkuun samalla tavalla kuin vaikkapa eri kasvien kukkimiset tai muut luonnonilmi\u00f6t. Mit\u00e4 olisi kes\u00e4 ilman ainoatakaan havaintoa linnunpoikasesta? T\u00e4n\u00e4 vuonna ensimm\u00e4iset poikashavaintoni olivat sorsanpoikasten uiskentelu emonsa seurassa jo toukokuun alussa. Pian seuraksi tulivat &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2026\/06\/29\/39-linnunpoikasten-tarkkailua\/\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-956","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=956"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":991,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/956\/revisions\/991"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}