{"id":911,"date":"2026-03-19T19:50:13","date_gmt":"2026-03-19T17:50:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ptvii.fi\/?p=911"},"modified":"2026-04-02T19:50:31","modified_gmt":"2026-04-02T16:50:31","slug":"34-muuttolintujen-seuraamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2026\/03\/19\/34-muuttolintujen-seuraamista\/","title":{"rendered":"34. Muuttolintujen seuraamista"},"content":{"rendered":"\n

Lumet ovat sulaneet ainakin etel\u00e4isimm\u00e4st\u00e4 osasta maata. S\u00e4iden l\u00e4mmetess\u00e4 palaavat v\u00e4hitellen muuttolinnut takaisin Suomeen. Ensimm\u00e4iset kiurut, t\u00f6yht\u00f6hyyp\u00e4t ja peipot on havaittu saapuneen. Kev\u00e4t on lintuharrastajan kannalta ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 aikaa saada useita lajeja havaittua. Havaintojen tekoa helpottaa suuresti ruohovartisten kasvien tuoman suojan puuttuminen sek\u00e4 lehtipuiden lehdett\u00f6myys. Pelloilla ja niityill\u00e4 lintuja pystyykin havainnoimaan nyt helposti. <\/p>\n\n\n\n

Muuttolintujen k\u00e4site on monien lajien kohdalla muuttunut leutojen talvien my\u00f6t\u00e4 erilaiseksi. Useat muuttolinnut ovatkin yh\u00e4 enemm\u00e4n osittaismuuttajia, sill\u00e4 osa linnuista j\u00e4\u00e4 talveksi Suomeen. T\u00e4n\u00e4 talvena on esimerkiksi peippoja ja vesilintuja voinut havaita Etel\u00e4-Suomessa aiempaa enemm\u00e4n. Ehk\u00e4 erikoisin ja aiempaa runsaammin esiintynyt lintu on kuluneena talvena ollut kuningaskalastaja, josta on ollut useita havaintoja, vaikka itse en tosin ole p\u00e4\u00e4ssyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4n havaintoihin kuuluu my\u00f6s lintujen laulu\u00e4\u00e4nien muutokset. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun mets\u00e4alueilla ovat mm. tiaisten ja rastaiden laulut voimistuneet ja yleistyneet. Laulu\u00e4\u00e4net ovat my\u00f6s muuttuneet tyypillisiksi pesint\u00e4ajan lauluiksi. Viimeisten parin viikon aikana olen kiinnitt\u00e4nyt huomiota talitiaisen moniin erilaisiin lauluihin, joista osa ei ole lainkaan perinteisen ”ti-ti-tyyn” kaltaisia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hanhiparvi, kuvattu 27.4.2023 Janakkala Hakoinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maalis-huhtikuun aikana on jokainen ulkoiluretki mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 ja kuulla uusien muuttolintulajien saapumista takaisin Suomeen. Samalla voi tehd\u00e4 havaintoja lajeista, jotka pesiv\u00e4t Lapissa tai J\u00e4\u00e4meren rannalla. Linuharrastajan n\u00e4k\u00f6kulmasta luontoa tarkkaillessa on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s muuhun luontoon. Kev\u00e4isess\u00e4 maastossa esiin tulevat lent\u00e4v\u00e4t hy\u00f6nteiset mahdollistavat hy\u00f6nteisi\u00e4 sy\u00f6vien lintujen tulon. J\u00e4rvien j\u00e4iden sulaminen on edellytys, ett\u00e4 vesilinnut saapuvat. L\u00e4mpim\u00e4t etel\u00e4iset tuulet tuovat mukanaan muuttolintujen parvet, kun toisaalta pohjoisen puolelle k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tuuli hidastaa muuttoa. Pilvet\u00f6m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 kannattaa katse ja kiikarit tai kaukoputket suunnata my\u00f6s korkealle taivaalle, sill\u00e4 jotkut lajit lent\u00e4v\u00e4t muuttaessaan niin korkealla, ettei niit\u00e4 havaitse ilman erityist\u00e4 huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 korkeuksiin. Pienen\u00e4 pisteen\u00e4 taivaalla n\u00e4kyv\u00e4 lintu onkin hyv\u00e4 haaste tunnistamiselle. T\u00e4ll\u00f6in tunnistaminen perustuu usein linnun muotoon, eik\u00e4 lajilleen m\u00e4\u00e4ritys ole aina mahdollista. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lumet ovat sulaneet ainakin etel\u00e4isimm\u00e4st\u00e4 osasta maata. S\u00e4iden l\u00e4mmetess\u00e4 palaavat v\u00e4hitellen muuttolinnut takaisin Suomeen. Ensimm\u00e4iset kiurut, t\u00f6yht\u00f6hyyp\u00e4t ja peipot on havaittu saapuneen. Kev\u00e4t on lintuharrastajan kannalta ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 aikaa saada useita lajeja havaittua. Havaintojen tekoa helpottaa suuresti ruohovartisten kasvien tuoman suojan puuttuminen sek\u00e4 lehtipuiden lehdett\u00f6myys. Pelloilla ja niityill\u00e4 lintuja pystyykin havainnoimaan nyt helposti. Muuttolintujen k\u00e4site … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-911","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=911"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":918,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911\/revisions\/918"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}