{"id":819,"date":"2025-11-24T10:52:17","date_gmt":"2025-11-24T08:52:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ptvii.fi\/?p=819"},"modified":"2025-11-24T10:52:17","modified_gmt":"2025-11-24T08:52:17","slug":"28-koiran-kanssa-lintumetsassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2025\/11\/24\/28-koiran-kanssa-lintumetsassa\/","title":{"rendered":"28. Koiran kanssa lintumets\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun puhutaan koirasta, linnusta ja mets\u00e4st\u00e4, tulee helposti mieleen ensimm\u00e4isen\u00e4 lintujen mets\u00e4stys. T\u00e4ll\u00e4 kertaa aiheenani ei ole kuitenkaan mets\u00e4st\u00e4minen vaan mets\u00e4ss\u00e4 liikkuminen koiran kanssa ja sen yhdist\u00e4minen lintuharrastukseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liikkuessani p\u00e4ivitt\u00e4in l\u00e4hiseutuni mets\u00e4polkuja shetlanninlammaskoiran kanssa olen miettinyt miten koiran saisi liitetty\u00e4 lintuharrastukseen. Koira uteliaana el\u00e4imen\u00e4 pyrkii menem\u00e4\u00e4n l\u00e4helle maassa tai puiden alaoksilla olevia lintuja ja seurauksenahan on tietysti se, ett\u00e4 lintu lenn\u00e4ht\u00e4\u00e4 kauemmaksi. Siin\u00e4 suhteessa koira on lintujen tarkkailussa hieman huono seuralainen. Lis\u00e4ksi koira havaitsee linnun usein aiemmin kuin itse huomaa. Oma havainto onkin usein koiran kulkiessa edemp\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4polun reunalta pyr\u00e4ht\u00e4\u00e4 jokin lintu lentoon koiran menness\u00e4 liian l\u00e4helle. Havainnon laatua heikent\u00e4\u00e4 kuitenkin se, ett\u00e4 lent\u00e4v\u00e4 lintu ei aina ole varmuudella tunnistettavissa lajilleen. Monet varmat havainnot ovatkin j\u00e4\u00e4neet vain \u00e4\u00e4nihavainnoiksi ja hieman ep\u00e4varmuutta j\u00e4\u00e4 joskus lajista. Usein on tilanteita, joissa voi vain harmitella, ett\u00e4 olisi ollut hyv\u00e4 kuvauspaikka, mutta kamera ei ole mukana. Koiran kanssa liikuessa kameran mukana pit\u00e4minen ja kuvaaminen olisi melko hankalaa, l\u00e4hes mahdotonta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koiran kanssa samoja polkuja toistuvasti liikkuessani olen havainnut tiettyjen lintulajien olevan usein samoilla paikoilla. Ulkoilureitin kulkiessa niittyjen, purojen, joen rannan ja metsien kautta, pystyy havainnoimaan monia eri lajeja. Kes\u00e4isen niityn reunassa v\u00e4st\u00e4r\u00e4kit, varpuset, tali- ja sinitiaiset, peipot ja mustap\u00e4\u00e4kertut tuovat osansa luonnon \u00e4\u00e4nimaisemaan. Ojan leventyess\u00e4 usean metrin levyiseksi joeksi saa vedess\u00e4 ja rannalla havaita parven sorsalintuja, usein vain sinisorsia, mutta ajoittain kes\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s haapanat ja telk\u00e4t sek\u00e4 nauru- ja kalalokit. Onpa paikalla muutama vuosi sitten vieraillut mandariinisorsakin. Polun kulkiessa mets\u00e4\u00e4n, on siell\u00e4 vastassa hippi\u00e4isi\u00e4 ja havaintoja olen tehnyt kolmesta eri tikkalajista: pikkutikka, k\u00e4pytikka ja palok\u00e4rki. Asustaa kyseisess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s kanahaukka, jonka saa matkan varrella joskus n\u00e4hd\u00e4 tarkkailemassa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n puun latvuksessa. Usein kanahaukan havaitsee muiden lintujen varoitus\u00e4\u00e4nien ja poikkeuksellisen hermostuneiden parvien liikkeist\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikkuminen samaa reitti\u00e4 pitkin tuo lintuharrastukseen mielenkiintoista tietoa lintulajien m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja vuodenaikojen mukaisista vaihteluista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/DSC_3968-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-821\" srcset=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/DSC_3968-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/DSC_3968-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/DSC_3968-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/DSC_3968-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/DSC_3968-2048x1365.jpg 2048w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/DSC_3968-876x584.jpg 876w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">K\u00e4pytikka. Kuvattu 9.4.2023 Vantaa Kaivoksela.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Syksyn tultua kes\u00e4n voimakkaat lintujen laulut ovat v\u00e4hitellen hiljentyneet. Lajeista yksi kerrallaan on v\u00e4hent\u00e4nyt lauluaan ja osa lajeista on l\u00e4htenyt muuttomatkalleen l\u00e4p\u00f6isempiin maihin. Tikkojen koputukset puiden runkoihin jatkuvat, samoin tiaisten lyhyet s\u00e4keet. Hippi\u00e4isten \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuului pitk\u00e4lle syksyyn. Syksyn muuttuessa yh\u00e4 kylmemm\u00e4ksi, lintujen laulu v\u00e4henee edelleen. Lumisateiden ja talven koittaessa j\u00e4ljell\u00e4 ovat l\u00e4hinn\u00e4 vain tiaiset, rastaat, varpuset sek\u00e4 joskus havaittavana tikat. Sinisorsat ovat paikallaan niin kauan kuin vesi on sulana. Virtaavan veden \u00e4\u00e4rell\u00e4 jopa koko talven yli. L\u00e4hiluonto on rauhoittunut talveksi, her\u00e4t\u00e4kseen j\u00e4lleen kev\u00e4ll\u00e4 lajien runsauteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun puhutaan koirasta, linnusta ja mets\u00e4st\u00e4, tulee helposti mieleen ensimm\u00e4isen\u00e4 lintujen mets\u00e4stys. T\u00e4ll\u00e4 kertaa aiheenani ei ole kuitenkaan mets\u00e4st\u00e4minen vaan mets\u00e4ss\u00e4 liikkuminen koiran kanssa ja sen yhdist\u00e4minen lintuharrastukseen. Liikkuessani p\u00e4ivitt\u00e4in l\u00e4hiseutuni mets\u00e4polkuja shetlanninlammaskoiran kanssa olen miettinyt miten koiran saisi liitetty\u00e4 lintuharrastukseen. Koira uteliaana el\u00e4imen\u00e4 pyrkii menem\u00e4\u00e4n l\u00e4helle maassa tai puiden alaoksilla olevia lintuja ja seurauksenahan &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2025\/11\/24\/28-koiran-kanssa-lintumetsassa\/\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-819","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/819","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=819"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/819\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":827,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/819\/revisions\/827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=819"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=819"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=819"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}