{"id":814,"date":"2025-10-08T09:15:40","date_gmt":"2025-10-08T06:15:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ptvii.fi\/?p=814"},"modified":"2025-10-14T12:40:18","modified_gmt":"2025-10-14T09:40:18","slug":"27-syksyn-muuton-seurantaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2025\/10\/08\/27-syksyn-muuton-seurantaa\/","title":{"rendered":"27. Syksyn muuton seurantaa"},"content":{"rendered":"\n

Lintujen kev\u00e4tmuuton seurantaa tekee l\u00e4hes jokainen. Suurimmalle osalle ihmisist\u00e4 seurannan kohteena ovat tavallisimmat pihapiirin linnut. Kev\u00e4\u00e4n tarkkailussa yksi keskeisimpi\u00e4 teemoja on, milloin on n\u00e4hnyt tietyn lajin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. N\u00e4in seurataan kev\u00e4\u00e4n edistymist\u00e4 ja kes\u00e4n tuloa.<\/p>\n\n\n\n

Hieman vaativampi lintutarkkailun laji on lintujen syysmuuton seuraaminen ja erityisesti lajeittain viimeiset havainnot muuttolinnuista vuoden aikana. Haasteellisuutta asiaan lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaatii tarkempaa p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 kirjaamista havaituista lajeista, eik\u00e4 lopullisia p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ole tiedossa ainakaan kaikkien lajien kohdalla ennen vuoden viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ns\u00e4 syksyn muuton tarkkkailuun tuo useiden lintulajien kohdalla osittainen muutto, jolloin osa linnuista j\u00e4\u00e4 talvehtimaan Suomeen, erityisesti etel\u00e4osiin. T\u00e4ll\u00e4isia yksitt\u00e4isi\u00e4 talvehtijoita ovat esimerkiksi jotkut vesilinnut sek\u00e4 rastaat. <\/p>\n\n\n\n

Syksyn n\u00e4ytt\u00e4vimpiin lintuhavaintoihin kuuluu ehdottomasti suurten hanhiparvien ja kurkien lent\u00e4minen laajoina auramuodostelmina kohden etel\u00e4\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 parvet pys\u00e4htyv\u00e4t lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti Etel\u00e4-Suomen pelloille. Yhden p\u00e4iv\u00e4n aikana voi havaita tuhansia lintuja lent\u00e4v\u00e4n kohti talvehtimispaikkojaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Valkoposkihanhet. Kuvattu 12.9.2024 Helsinki Haltiala.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hy\u00f6nteissy\u00f6j\u00e4t, kuten p\u00e4\u00e4skyt ja v\u00e4st\u00e4r\u00e4kit muuttavat pois Suomesta ilman viilentyess\u00e4 ja ravinnon v\u00e4hentyess\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 ole mahdollista n\u00e4hd\u00e4 ennen kuin vasta kev\u00e4\u00e4n koittaessa. Oma erityinen tarkkailun kohde t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 onkin ollut loppukes\u00e4st\u00e4 hyvin runsaasti kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4ni esintyneet v\u00e4st\u00e4r\u00e4kit. Syyskuun alun j\u00e4lkeen havainnot j\u00e4iv\u00e4t hyvin v\u00e4h\u00e4isiksi ja ajattelin v\u00e4st\u00e4r\u00e4kkien jo muuttaneen pois, kunnes loppukuusta niiden esiintyvyys taas runsastui. Viimeisimm\u00e4n havainnon v\u00e4st\u00e4r\u00e4kist\u00e4 tein 6.10. omalla kotipihallani. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 viel\u00e4, oliko tuo lopullinen viimeinen havaintop\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4lle vuodelle. <\/p>\n\n\n\n

Syksyn muuttoon liitttyy my\u00f6s joidenkin lintujen vuosittainen vaellus. N\u00e4ist\u00e4 tyypillisis\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat p\u00f6ll\u00f6t, isolepink\u00e4inen ja tilhiparvet. Vaeltavien lintujen my\u00f6t\u00e4 lintujen havaitseminen mahdollistuu my\u00f6s normaalin elinpiirin ulkopuolella. Syksyn ja alkutalven mielenkiintoisiin havaintoihin kuuluu odottaminen, milloin tilhiparvi saapuu l\u00e4hiseudun pihlajiin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n oksiin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 marjoja. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lintujen kev\u00e4tmuuton seurantaa tekee l\u00e4hes jokainen. Suurimmalle osalle ihmisist\u00e4 seurannan kohteena ovat tavallisimmat pihapiirin linnut. Kev\u00e4\u00e4n tarkkailussa yksi keskeisimpi\u00e4 teemoja on, milloin on n\u00e4hnyt tietyn lajin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. N\u00e4in seurataan kev\u00e4\u00e4n edistymist\u00e4 ja kes\u00e4n tuloa. Hieman vaativampi lintutarkkailun laji on lintujen syysmuuton seuraaminen ja erityisesti lajeittain viimeiset havainnot muuttolinnuista vuoden aikana. Haasteellisuutta asiaan lis\u00e4\u00e4 se, … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-814","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=814"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":818,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/814\/revisions\/818"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}