{"id":456,"date":"2024-11-01T14:10:54","date_gmt":"2024-11-01T12:10:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.ptvii.fi\/?p=456"},"modified":"2024-11-01T14:10:54","modified_gmt":"2024-11-01T12:10:54","slug":"15-lintutornit-osa-1-helsinki-lammassaari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2024\/11\/01\/15-lintutornit-osa-1-helsinki-lammassaari\/","title":{"rendered":"15. Lintutornit, osa 1: Helsinki, Lammassaari"},"content":{"rendered":"\n

Syksyn muuttosesonki alkaa olla takana ja talvi on konta jo tulossa. Talvi on lintumaailmassa hiljaisempaa aikaa, joten on aika tehd\u00e4 katsaus muutamiin lintutorneihin ja -paikkoihin eri puolella Etel\u00e4-Suomea. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 esittelen itselleni suosituimman lintupaikan, Helsingin Vanhankaupunginlahdella sijaitseva Lammassaaren lintutorni, sek\u00e4 lintujen katselulava ja piilokoju. Paikka on my\u00f6s oikeastaan koko lintuharrastukseni alkupiste. Lammassaaressa ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voi tavata suurimman osan Suomen luontoon kuuluvista linnuista. Paikka on suosittu lev\u00e4hdyspaikka muuttolinnuille. Alueella onkin tavattu yli 350 lintulajia. P\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja vuodenajasta riippuen jokaisella k\u00e4ynnill\u00e4 olen n\u00e4hnyt tai kuullut kymmeni\u00e4 lajeja, n\u00e4ist\u00e4 osa on ollut harvinaisia, kuten viime talvena Lammassaaressa talvea viett\u00e4nyt viitatiainen ja kuluneena kes\u00e4n\u00e4 ollut amerikanhaapana.<\/p>\n\n\n\n

Lammassaaren lintutorni on puurakenteinen, kuten suurin osa lintutorneista on. Lintutornista ja sen vieress\u00e4 olevalta katselulavalta avautuu n\u00e4kym\u00e4 suurelle niitylle, josta osa on veden alla veden ollessa korkealla. Niityll\u00e4 laidunnetaan kes\u00e4ll\u00e4 nautoja sek\u00e4 lampaita. Sen vakioasukkaisiin kuuluu vaihteleva m\u00e4\u00e4r\u00e4 variksia ja naakkoja, joiden \u00e4\u00e4nek\u00e4s raakkuminen kuuluu kauaksi. Niityn reunaan ulottuu meren lahti, jossa sulan veden aikaan on runsaasti lintulajeja. Syksy\u00e4 kohden lajisto toki v\u00e4henee, mutta n\u00e4in lokakuullakin n\u00e4kee kahlaajia ja vesilintulajeja toistakymment\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Lammassaaren lintutornilta l\u00e4htee pitkospuut viimevuonna valmistuneelle piilokojulle, jonne sopii jopa 40 ihmist\u00e4 katselemaan merenlahden luontoa. Kohde onkin suosittu p\u00e4iv\u00e4retkipaikka, jonne tulee lintuharrastajien lis\u00e4ksi ulkoilijoita. Piilokojun viereisell\u00e4 Kloppenin (suom. Loppi) saarella on kes\u00e4isin runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 merimetsoja ja harmaahaikaroita. On saarella viel\u00e4 muutama vuosi sitten pesinyt merikotkakin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Lammassaaren lintulavata. Rannassa n\u00e4kyy piilokoju ja taustalla Kloppenin saari,. Kuvattu 9.8.2024.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kloppenilla asustavat merimetsot ja harmaahaikarat. Kuvattu 1.4.2024 piilokojulta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Retki Lammassaareen on aina jonkinlainen arvoitus. Koskaan ei etuk\u00e4teen tied\u00e4, mit\u00e4 kaikkea vastaan tulee. Saarella lintujen lajikirjo on sen verran suuri ja harvinaisempiakin lajeja voi n\u00e4hd\u00e4 retkell\u00e4\u00e4n. K\u00e4vellen matkaa lintutornille autojen parkkipaikalta Vanhankaupunginkosken vierest\u00e4 on noin 2 kilometri\u00e4. Reitti kulkee leve\u00e4n\u00e4 pitkospuuna vetisen ruovikkoalueen l\u00e4pi. Paikkaan varsinaista tornia lukuunottamatta on esteet\u00f6n kulku. Lintutornisarjan osassa 2 esittelen reitin varrella olevat lavat ja Pornaistenniemen lintutornin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksyn muuttosesonki alkaa olla takana ja talvi on konta jo tulossa. Talvi on lintumaailmassa hiljaisempaa aikaa, joten on aika tehd\u00e4 katsaus muutamiin lintutorneihin ja -paikkoihin eri puolella Etel\u00e4-Suomea. Ensimm\u00e4isen\u00e4 esittelen itselleni suosituimman lintupaikan, Helsingin Vanhankaupunginlahdella sijaitseva Lammassaaren lintutorni, sek\u00e4 lintujen katselulava ja piilokoju. Paikka on my\u00f6s oikeastaan koko lintuharrastukseni alkupiste. Lammassaaressa ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voi … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-456","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=456"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":473,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/456\/revisions\/473"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}