{"id":1029,"date":"2026-08-18T15:38:59","date_gmt":"2026-08-18T12:38:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ptvii.fi\/?p=1029"},"modified":"2026-09-07T10:44:21","modified_gmt":"2026-09-07T07:44:21","slug":"42-loppukesan-tunnelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2026\/08\/18\/42-loppukesan-tunnelmia\/","title":{"rendered":"42. Loppukes\u00e4n tunnelmia"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Elokuu on edennyt jo puolen v\u00e4lin yli. Useat muuttolinnut kokoontuvat parviin valmistuakseen matkalle etel\u00e4n l\u00e4mpimiin maihin talveksi. Lintujen lajim\u00e4\u00e4r\u00e4t v\u00e4henev\u00e4t, kun linnut l\u00e4htev\u00e4t pois. Toisaalta kuitenkin lintuharrastajan kannalta syksy on samalla tavalla mielenkiintoista aikaa kuin kev\u00e4t. Havaittavien lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 jopa kasvaa, kun pohjoisemmassa pesiv\u00e4t lajit saapuvat muuttaessaan lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n matkallaan. Erityisesti Etel\u00e4-Suomen rannikolla linnut saattavat viett\u00e4\u00e4 pitk\u00e4nkin ajan odottaessaan sopivaa s\u00e4\u00e4t\u00e4 merien ylitykseen. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"682\" src=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/PV3_6807-laulujoutsen-1024x682.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1033\" srcset=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/PV3_6807-laulujoutsen-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/PV3_6807-laulujoutsen-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/PV3_6807-laulujoutsen-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/PV3_6807-laulujoutsen-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/PV3_6807-laulujoutsen-2048x1365.jpg 2048w, https:\/\/www.ptvii.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/PV3_6807-laulujoutsen-876x584.jpg 876w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Laulujoutsen. Kuvattu 2.8.2026 Loppi Iso-Melkutin<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4in syksyn ensimerkkien tullessa ovat kes\u00e4n poikaset kasvaneet jo l\u00e4hes aikuisten lintujen kokoon. Monilla lajeilla poikasten sulat ovat huomattavassti erin\u00e4k\u00f6iset kuin aikuisella linnulla ja poikasten ulkon\u00e4k\u00f6 poikeaa jopa 2-3 vuoden ajan aikuisesta linnusta. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat lokkien poikaset. Poikasten tunnistamisessa oikeaksi lajiksi voi olla haastavaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 linnusta lajityypilliset piirteet ja kaivaa esiin hyv\u00e4 lintuopaskirja, josta l\u00f6ytyy poikaspukujen kuvat. My\u00f6s hyv\u00e4 huomata aina tunnistamsiessa, ett\u00e4 itse n\u00e4kem\u00e4 tai kuvaama laji ei ehk\u00e4 kuitenkaan ole se harvinainen laji, jota ei esiinny edes joka vuosi Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Syksyn ehdottomiin kohokohtiin lintuharrastajalla kuuluu my\u00f6s vaeltavien ja osittaismuuttavien lintujen n\u00e4keminen. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkein\u00e4 haukat ja my\u00f6hemmin syksyll\u00e4 p\u00f6ll\u00f6t, joiden liikkeit\u00e4 kannattaa seurata.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Elokuu on edennyt jo puolen v\u00e4lin yli. Useat muuttolinnut kokoontuvat parviin valmistuakseen matkalle etel\u00e4n l\u00e4mpimiin maihin talveksi. Lintujen lajim\u00e4\u00e4r\u00e4t v\u00e4henev\u00e4t, kun linnut l\u00e4htev\u00e4t pois. Toisaalta kuitenkin lintuharrastajan kannalta syksy on samalla tavalla mielenkiintoista aikaa kuin kev\u00e4t. Havaittavien lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 jopa kasvaa, kun pohjoisemmassa pesiv\u00e4t lajit saapuvat muuttaessaan lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n matkallaan. Erityisesti Etel\u00e4-Suomen rannikolla linnut saattavat viett\u00e4\u00e4 &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/2026\/08\/18\/42-loppukesan-tunnelmia\/\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1029","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1029"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1038,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1029\/revisions\/1038"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1029"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1029"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ptvii.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1029"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}